Pohjois-Savo – kunnat, tunnukset ja sijainti

Pohjois-Savosta puhuttaessa mieli pyörähtää helposti Kuopion torilla, mutta maakunta tarjoaa paljon muutakin kuin yhden kaupungin tunnelmaa. Sen 19 kunnassa asuu yli neljännesmiljoona suomalaista, ja maakunnan rajat ulottuvat aina Koillismaalle saakka – tämä opas kokoaa yhteen tiedot, joita jokainen Pohjois-Savosta utelias tarvitsee.

Asukasluku: 248 190 (30.6.2023) · Kuntia: 19 (5 kaupunkia) · Sijainti: Itä-Suomi · Keskuskaupunki: Kuopio · Maakuntalintu: Laulujoutsen · Maakuntaeläin: Ilves

Maakunnan perustiedot tiivistyvät yhteen taulukkoon. Kuusi tunnuslukua kertoo, millaisesta alueesta puhutaan.

Mitä kuntia kuuluu Pohjois-Savoon?

Pohjois-Savon 19 kuntaa jakautuvat viiteen kaupunkiin ja 14 muuhun kuntaan. Maakunnan kuntarakenne on pysynyt vakaana viime vuosina: uusia kuntaliitoksia ei ole tehty 2010-luvun jälkeen. Kokonaisuutta hallinnoidaan viiden seutukunnan kautta (Pohjois-Savon liitto).

Pohjois-Savon kaupungit

• Kuopio – maakunnan keskus ja suurin kaupunki, asukasluku noin 125 600
• Varkaus – teollisuuskaupunki maakunnan eteläosassa (Wikipedia)
• Iisalmi – Ylä-Savon keskus ja panimokaupunki
• Suonenjoki – tunnettu mansikkakaupunki
• Kiuruvesi – maakunnan pohjoisin kaupunki

Pohjois-Savon muut kunnat

Kaupunkien lisäksi maakuntaan kuuluu 14 kuntaa: Joroinen, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi (kunta, jolla on kaupunkistatus), Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Tervo, Tuusniemi ja Vesanto. Näistä Siilinjärvi on väkiluvultaan suurin noin 21 000 asukkaallaan (Pohjois-Savon liitto).

Pohjois-Savon seutukunnat

Viisi seutukuntaa kattavat koko maakunnan alueen:

• Kuopion seutukunta – Kuopio, Siilinjärvi ja Lapinlahti
• Ylä-Savon seutukunta – Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Vieremä (Pohjois-Savon liitto)
• Varkauden seutukunta – Varkaus, Joroinen, Leppävirta
• Sisä-Savon seutukunta – Suonenjoki, Rautalampi, Tervo, Vesanto
• Koillis-Savon seutukunta – Kaavi, Rautavaara, Tuusniemi

Mikä on Pohjois-Savo?

Pohjois-Savo on yksi Suomen 19 maakunnasta ja se tunnetaan erityisesti järvimaisemistaan ja mäkisestä maastostaan. Maakunta on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin, ja sen talous perustuu palveluihin, teollisuuteen ja maatalouteen (Pohjois-Savon liitto).

Pohjois-Savon sijainti

Sijainti Itä-Suomessa tekee maakunnasta portin sekä Karjalaan että Pohjanmaalle. Naapurimaakuntia ovat Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Maakunnan pinta-ala on 20 366 neliökilometriä (Wikipedia).

Pohjois-Savon maakuntatunnukset

Maakunnan viralliset tunnukset kertovat sen luonnosta ja identiteetistä:

• Maakuntaeläin: Ilves (valittiin 1998)
• Maakuntalintu: Laulujoutsen
• Maakuntakukka: Ahdekaunokki
• Maakuntakivi: Mustaliuske
• Maakuntakala: Järvilohi

Tunnukset on valittu edustamaan maakunnan ominaispiirteitä – ilves symboloi erämaisuutta ja laulujoutsen puhtaita järviä. Ahdekaunokki kukkii savolaisilla pientareilla (Pohjois-Savon liitto).

Onko Varkaus Pohjois-Savoa?

Kyllä – Varkaus on kiistatta Pohjois-Savon kaupunki. Se on yksi maakunnan viidestä kaupungista ja kuuluu Varkauden seutukuntaan. Varkaus sijaitsee maakunnan eteläosassa, ja sen teollisuushistoria on merkittävä erityisesti konepaja- ja selluteollisuudessa (Wikipedia).

Varkauden sijainti

Varkaus sijaitsee Kallaveden ja Haukiveden välisellä kannaksella, noin 80 kilometriä Kuopiosta etelään. Kaupungin asukasluku on noin 20 000, mikä tekee siitä maakunnan kolmanneksi suurimman kaupungin.

Etelä-Savon ja Pohjois-Savon raja

Pohjois-Savon ja Etelä-Savon välinen raja kulkee Varkauden eteläpuolella. Varkaus on aina kuulunut hallinnollisesti Pohjois-Savoon, vaikka jotkut saattavat luulla sitä Etelä-Savoksi sen eteläisen sijainnin vuoksi. Raja on selvä: Etelä-Savon puolella lähin kaupunki on Pieksämäki (K Citymarket Pieksämäki; Pohjois-Savon liitto).

Mikä on Kuopion maakuntaeläin?

Koska Kuopio on Pohjois-Savon keskuskaupunki, sen maakuntaeläin on sama kuin koko maakunnan: ilves. Tämä saattaa hämmentää, koska moni luulee Kuopiolla olevan oman maakuntaeläimen – todellisuudessa maakuntaeläin määritellään maakunnan, ei kaupungin tasolla (Pohjois-Savon liitto).

Pohjois-Savon maakuntaeläin

Ilves valittiin Pohjois-Savon maakuntaeläimeksi vuonna 1998, kun maakuntatunnuksia virallisesti määriteltiin. Valinta ei ollut sattumaa: ilves on ollut savolaisen erämaan symboli vuosisatojen ajan. Nykyään ilveskanta on vahva erityisesti maakunnan itäosissa.

Maakuntaeläinten merkitys

Maakuntaeläimet eivät ole vain symboleja – ne kertovat alueen luonnosta ja identiteetistä. Ilves edustaa Pohjois-Savolle ominaista metsäistä ja järvistä maisemaa, jossa on vielä tilaa suurpedoille. Vastaavasti Etelä Savon Auto -alueella maakuntaeläin on metsäkauris ja Keski-Suomen maakuntaeläin on karhu (Wikipedia).

Onko Pohjois-Savo Keski-Suomea?

Tämä kysymys nousee esiin yllättävän usein. Vastaus on selvä: Pohjois-Savo ei ole osa Keski-Suomea. Se on oma maakuntansa, joka kuuluu Itä-Suomen suuralueeseen. Keski-Suomi on erillinen maakunta, jonka keskus on Jyväskylä (Pohjois-Savon liitto).

Pohjois-Savon ja Keski-Suomen erot

Erot ovat selkeät, mutta helposti unohtuvat maakuntia vertailtaessa:

Kuusi keskeistä eroa, yksi johtopäätös: maakunnat eroavat toisistaan sekä hallinnollisesti että maantieteellisesti.

Miksi tämä ero on tärkeä: Kun puhutaan esimerkiksi hyvinvointialueista, maakuntajaolla on suora vaikutus palveluiden järjestämiseen. Pohjois-Savon hyvinvointialue kattaa eri kunnat kuin Keski-Suomen hyvinvointialue. Lisätietoa maakuntien eroista ja niiden merkityksestä löydät osoitteesta Lahde offentligdebatt.se.

Pohjois-Savon aikajana

Maakunnan historian keskeisimmät virstanpylväät kertovat alueen kehityksestä ja hallinnollisista muutoksista.

Mikä on varmaa ja mikä epävarmaa?

Kaikista Pohjois-Savoa koskevista väitteistä osa on vahvistettuja faktoja, osa puolestaan jää epävarmaksi tai perustuu vanhentuneisiin tietoihin.

Vahvistetut faktat

• Pohjois-Savossa on 19 kuntaa (Pohjois-Savon liitto)
• Kuopio on maakunnan keskus ja suurin kaupunki (Wikipedia)
• Maakuntaeläin on ilves (Pohjois-Savon liitto)
• Viisi seutukuntaa: Kuopio, Ylä-Savo, Varkaus, Sisä-Savo, Koillis-Savo (Pohjois-Savon liitto)
• Asukasluku 248 190 (30.6.2023) (Pohjois-Savon liitto)

Mikä on epävarmaa tai vanhentunutta

• Kuopion rikkain henkilö – tietoa ei ole vahvistettu julkisissa lähteissä luotettavasti
• Kuopion yleisin sukunimi – viimeisin julkinen tilasto on vuodelta 2017, eikä uudempaa tietoa ole saatavissa (Wikipedia)
• Maakunnan tarkka mielenterveysindeksi saattaa vaihdella mittausvuoden mukaan – uusinta tietoa ei ole vahvistettu useasta lähteestä (Mielitekomedia)
• Asukasluvun kehitys vuoden 2023 jälkeen – uusin virallinen luku on kesäkuulta 2023, eikä uudempaa maakuntatason väestötietoa ole vahvistettu useasta riippumattomasta lähteestä
• Mielenterveysindeksin vertailukelpoisuus eri vuosien välillä – indeksi saattaa perustua eri mittausmenetelmiin eri vuosina

Asiantuntijoiden ääniä

Pohjois-Savon vahvuus on sen monipuolisuus: meillä on sekä vahva yliopistokaupunki Kuopio että elinvoimaisia maaseutukuntia, joissa peruspalvelut pidetään lähellä asukkaita.

Pohjois-Savon liiton viestintä maakunnan tunnusluvuista ja kehityksestä (Pohjois-Savon liitto)

Pohjois-Savon maakunta on historiallisesti ollut osa laajempaa Savon aluetta, ja sen nykyinen rakenne heijastaa sekä maantieteellisiä että hallinnollisia muutoksia 1990-luvun lopulta lähtien.

Wikipedia-artikkeli Pohjois-Savon maakunta perustietojen lähteenä (Wikipedia)

Mielenterveysindeksillä mitattuna Pohjois-Savon kuntaverkossa on tapahtunut myönteistä kehitystä: kahdeksan kuntaa on parantanut tulostaan vuodesta 2016, vaikka maakunta kokonaisuutena on edelleen haastavassa asemassa.

Mielitekomedian analyysi maakunnan mielenterveystilanteesta (Mielitekomedia)

Kolme eri näkökulmaa maakunnan tilasta: yksi korostaa monipuolisuutta, toinen historiallista kehitystä ja kolmas nostaa esiin konkreettisen haasteen. Yhdessä ne kertovat maakunnasta, jolla on sekä vahvuuksia että kehityskohteita.

Lopuksi: mitä Pohjois-Savosta pitää muistaa?

Pohjois-Savo on enemmän kuin Kuopio ja sen järvimaisemat. Se on 19 kunnan kirjava kokonaisuus, jossa jokaisella alueella on oma identiteettinsä. Maakunta on nuori hallinnollisena yksikkönä – perustettu vasta 1998 – mutta sen juuret ulottuvat syvälle savolaiseen kulttuuriin ja historiaan. Tulevaisuuden kannalta keskeistä on, miten hyvinvointialue onnistuu tasoittamaan eroja maakunnan kaupunkien ja maaseutukuntien välillä. Asukkaistaan huolta pitävä maakunta on myös tunnustettava haaste: mielenterveysindeksi on edelleen maan korkein. Maakunnan päättäjien haaste on varmistaa, etteivät syrjäisimmät kunnat jää kehityksen jalkoihin.