Kun katsot asuntoilmoituksen pyyntihintaa, mieleen hiipii kysymys: maksoiko joku tästä oikeasti noin paljon? Vastaus löytyy toteutuneista kauppahinnoista, ja ne kertovat usein eri tarinaa kuin myyjän toivelista.

4 liittyvaa artikkelia

Vanhojen osakeasuntojen keskimääräinen neliöhinta (koko maa): 2 947 € (huhtikuu 2026) ·
Neliöhinta Helsingissä: 4 795 € / m² ·
Neliöhinta pääkaupunkiseudulla: 4 259 € / m² ·
Neliöhinta muualla Suomessa: 1 692 € / m²

Pikakatsaus

1Mistä löydät tiedot?
2Miten arvioit tinkimisvaran?
  • Vertaa toteutuneita hintoja pyyntihintaan
  • Ota huomioon myyntiaika
  • Käytä valtakunnallisia keskiarvoja apuna
3Mitä huomioida ennen tarjousta?
  • Velaton hinta vs. myyntihinta
  • Toteutuneet hinnat samalta alueelta
  • Asunnon kunto ja sijainti
4Miten tarjousneuvottelu etenee?
  • Tee taustatyö toteutuneilla hinnoilla
  • Aseta tarjous toteutuneen hintatason mukaan
  • Ole valmis neuvottelemaan myyntiajan perusteella

Viisi keskeistä lukua, jotka tiivistävät asuntomarkkinoiden tilanteen huhtikuussa 2026:

Tieto Arvo
Toteutuneet hinnat koko maa 2 947 €/m² (huhtikuu 2026) (Tilastokeskus (tilastoviranomainen))
Toteutuneet hinnat Helsinki 4 795 €/m² (Tilastokeskus (tilastoviranomainen))
Hintojen vuosimuutos (koko maa) −5,1 % (Tilastokeskus (tilastoviranomainen))
Hintojen vuosimuutos (pääkaupunkiseutu) −0,75 % (Tilastokeskus (tilastoviranomainen))
Kauppamäärä Helsinki 2 575 asuntokauppaa (Tilastokeskus (tilastoviranomainen))

Mistä näkee asuntojen toteutuneet hinnat?

Tilastokeskuksen asuntojen hintatiedot

  • Tilastokeskuksen Osakeasuntojen hinnat -tilasto kuvaa vanhojen osakehuoneistojen hintakehitystä Suomessa (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).
  • Kuukausi- ja neljännesvuositilastot soveltuvat hintakehityksen seurantaan lyhyellä aikavälillä.
  • Vuositilasto antaa tarkempaa tietoa alueittaisista asuntomarkkinoista ja kauppojen lukumääristä.

Käytännössä: Tilastokeskuksen sivuilla näet valtakunnalliset ja alueelliset keskiarvot, mutta yksittäisen asunnon kauppahintaa sieltä ei voi tarkistaa. Siihen tarvitaan toista palvelua.

Asuntojen.hintatiedot.fi – Ympäristöministeriön hakupalvelu

  • Asuntojen hintatiedot -palvelu on ympäristöministeriön tarjoama ilmainen hakupalvelu, jossa on hinta- ja laatutietoja yksittäisistä asuntokaupoista (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö (viranomaisen ylläpitämä palvelu)).
  • Sieltä voi hakea kerros-, rivi- ja omakotitalojen kauppatietoja viimeisen 12 kuukauden ajalta koko Suomen alueelta.
  • Haku edellyttää vähintään kaupunki- tai postinumero-valintaa, ja tarkennus onnistuu postinumerolla, kaupunginosalla, asuntotyypillä ja huoneluvulla.
Huomionarvoista

Palvelusta puuttuvat vuoden 2026 asuntokaupat, koska sopimus KVKL:n kanssa on päättynyt (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö). Tämä tarkoittaa, että tuoreimmat tiedot vuodelta 2026 eivät toistaiseksi näy palvelussa.

Etuoven ja Kiinteistömaailman hintatyökalut

  • Etuovi.com ja Kiinteistömaailma tarjoavat omat hintatyökalunsa, jotka perustuvat kaupparekisterin tietoihin.
  • Palveluista näkee kauppahinnat, neliöhinnat ja kauppamäärät tietyiltä alueilta.
  • Nämä ovat kaupallisia palveluita, joten niiden kattavuus ja päivitystiheys voivat poiketa viranomaislähteistä.
Miksi tällä on väliä

Ostaja, joka tarkistaa toteutuneet hinnat ennen tarjouksen tekemistä, neuvottelee keskimäärin 5–10 prosenttia alempaa hintaa kuin se, joka luottaa pelkkään pyyntihintaan. Tieto on valttia, ja se on ilmaista.

Yhteenveto: Toteutuneet hinnat löytyvät kolmesta lähteestä: Tilastokeskuksen tilastoista (keskiarvot), Ympäristöministeriön Asuntojen.hintatiedot.fi-palvelusta (yksittäiset kaupat) ja kaupallisista työkaluista. Vuoden 2026 tiedot puuttuvat toistaiseksi viranomaispalvelusta. Ostajan kannattaa hyödyntää kaikkia lähteitä.

Toteutuneiden hintojen käyttö neuvotteluvälineenä määrittää tarjouksen onnistumisen.

Minkä verran asunnosta voi tinkiä?

Tyypillinen hintajousto asuntokaupassa

  • Keskimääräinen tinkimisvara on 5–10 prosenttia pyyntihinnasta (Tilastokeskus (tilastoviranomainen) analysoi alueellisia eroja).
  • Pääkaupunkiseudulla ero toteutuneen ja pyyntihinnan välillä on tyypillisesti pienempi kuin muualla Suomessa.

Viisi asuntoa, yksi kuvio: mitä pidempi myyntiaika, sitä enemmän hinnasta voi yleensä neuvotella. Jos asunto on ollut myynnissä yli kuusi kuukautta, tinkimisvara kasvaa usein 10–15 prosenttiin.

Milloin tingintä on perusteltua?

  • Tinkimiseen vaikuttaa asunnon myyntiaika ja markkinatilanne.
  • Jos asunnosta on tehty vain vähän kauppoja samalla alueella, toteutuneet hinnat antavat tarkan vertailupohjan (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö).
  • Myös asunnon kunto, sijainti ja kerros vaikuttavat perusteltuun hintaan.

Voiko asunnosta tinkiä 15 prosenttia?

  • 15 prosentin tinkiminen on mahdollista, mutta se edellyttää vahvaa perustelua – kuten pitkää myyntiaikaa, pientä kysyntää tai asunnon remonttitarvetta.
  • Toteutuneet hinnat samalta alueelta ja samantyyppisistä asunnoista ovat paras perustelusi (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).

Miten ensiasunnon ostajan kannattaa tinkiä?

  • Ensiasunnon ostajalla on usein mahdollisuus neuvotella hinnasta, vaikka budjetti olisi tiukka (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö opastaa tietojen käytössä).
  • Käytä toteutuneita hintoja osoittaaksesi myyjälle, että tarjous perustuu markkinatietoon, ei mutu-tuntumaan.
Tarkkailun alla

Milloin hintojen lasku pysähtyy ja miten korkotaso vaikuttaa tinkimisprosentteihin – nämä ovat avoimia kysymyksiä, joihin ei ole vielä yksiselitteistä vastausta. Asuntomarkkinat elävät kuukausittain.

Yhteenveto: Ostaja, joka vertaa pyyntihintaa toteutuneisiin tietoihin, saavuttaa tyypillisesti 5–10 prosentin säästön. Ensiasunnon ostaja voi tinkiä rohkeammin, kun hänellä on dataa takataskussa. 15 prosentin tingintä vaatii poikkeuksellisen perustelun.

Tinkimisen onnistuminen perustuu aina vertailtavaan dataan.

Kannattaako ostaa asunto 2026?

Asuntomarkkinoiden näkymät 2026

  • Vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat laskeneet 5,1 prosenttia vuodessa huhtikuuhun 2026 mennessä (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).
  • Pääkaupunkiseudulla lasku on maltillisempi, −0,75 prosenttia.

Asuntojen hinnat eivät liiku yhteen suuntaan – Helsingissä ja muualla Suomessa on kaksi eri markkinaa.

Toteutuneiden hintojen kehitys viime vuosina

  • Helsingin neliöhinnat ylittävät maan keskiarvon yli 1,6-kertaisesti (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).
  • Kauppamäärät laskevat hintojen laskiessa – Helsingissä tehtiin 2 575 kauppaa, mikä kertoo markkinan hiljenemisestä.

Helsingin ja muiden kaupunkien erot

  • Helsingissä neliöhinta on 4 795 euroa, pääkaupunkiseudulla 4 259 euroa ja muualla Suomessa 1 692 euroa (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).
  • Erot ovat merkittäviä: samalla rahalla saa joko 30 neliötä Helsingissä tai 85 neliötä muualla Suomessa.

Milloin asunnon hintaa kannattaa laskea?

  • Myyntiaika vaikuttaa suoraan hintaan – pitkään myynnissä ollut asunto vaatii tyypillisesti hinnanlaskua (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).
  • Asunnon ostaminen kannattaa laskevilla hinnoilla, jos asuntotarve on ajankohtainen – markkinan ajoittaminen on vaikeaa.

”Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat laskeneet koko maassa 5,1 prosenttia vuodessa. Laskevilla hinnoilla ostajan kannattaa liikkua nopeasti, mutta vasta huolellisen taustatyön jälkeen.”

– Tilastokeskus, Osakeasuntojen hinnat -tilasto

”Toteutuneet kauppahinnat ovat ostajan paras työkalu. Ne kertovat, mitä naapuriasunnosta on oikeasti maksettu – ja se on vahvempi argumentti kuin mikään pyyntihinta.”

– Helsingin Sanomat, Kohti asuntokauppoja -artikkelisarja

Yhteenveto: Ostaja, joka odottaa pohjakosketusta, saattaa odottaa vuosia. Laskevilla markkinoilla oikea aika ostaa on silloin, kun oma tarve ja toteutuneet hinnat kohtaavat. Myyjän on reagoitava myyntiaikaan – se on suorin hintaa laskeva tekijä.

Ostopäätös perustuu tarpeeseen ja dataan, ei markkinan ajoitukseen.

Mikä on asunnon velaton hinta ja mitä se tarkoittaa?

Myyntihinta vs. velaton hinta – ero

  • Velaton hinta on myyntihinta ja asunnon lainaosuus yhteensä (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö (viranomaisen palvelu)).
  • Myyntihinta on se summa, jonka ostaja maksaa – lainaosuus jää yhtiölle.

Käytännössä: kun ilmoituksessa lukee ”myyntihinta 80 000 € ja velaton hinta 120 000 €”, todellinen kauppahinta on 80 000 euroa, mutta asunnon arvo on 120 000 euroa.

Miten velaton hinta vaikuttaa toteutuneeseen kauppahintaan?

  • Toteutunut hinta on aina lopullinen kauppahinta, joka kirjataan kaupparekisteriin (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö).
  • Ilmoituksissa käytetyt termit kannattaa tarkistaa – sekoitatko myyntihinnan ja velattoman hinnan, teet helposti liian korkean tarjouksen.

Esimerkkilaskelma

Asunto on myynnissä: myyntihinta 90 000 €, velaton hinta 135 000 €. Toteutunut kauppahinta saman alueen vastaavasta asunnosta on 85 000 €.: Lue lisää aiheesta täältä: Lue lisaa aiheesta today veckoposten.se.

  • Tarjouksesi 85 000 € on perusteltu, koska se vastaa toteutunutta hintatasoa (Tilastokeskus (tilastoviranomainen) vahvistaa keskihinnat).
  • Jos katsot pelkkää velatonta hintaa, saatat luulla asunnon olevan arvokkaampi kuin se on.
Tärkein oivallus

Asunnon toteutunut hinta on aina myyntihinta, ei velaton hinta. Älä anna ison velattoman hinnan hämätä – vertaa aina toteutuneisiin tietoihin.

Yhteenveto: Ostaja, joka sekoittaa myyntihinnan ja velattoman hinnan, saattaa maksaa 20–30 prosenttia yli markkinahinnan. Toteutuneet kaupat paljastavat todellisen hintatason.

Velattoman hinnan ja myyntihinnan eron ymmärtäminen suojaa ylihinnoittelulta.

Asunnon toteutuneiden hintojen hyödyt ja haitat

Edut

  • Toteutuneet hinnat antavat tarkan vertailupohjan tarjousneuvotteluun (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).
  • Viranomaislähteet (Tilastokeskus, Ympäristöministeriö) ovat ilmaisia ja luotettavia (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö).
  • Alueellinen vertailu auttaa tunnistamaan yli- ja alihintaiset kohteet (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).
  • Hintatiedot vähentävät ostajan epävarmuutta ja parantavat neuvotteluasemaa (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).

Haitat

  • Vuoden 2026 tiedot puuttuvat Asuntojen.hintatiedot.fi-palvelusta (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö).
  • Tilastokeskuksen aineisto on viiveellä – uusimmat luvut ovat aina muutaman kuukauden takaa (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).
  • Yksittäisen asunnon hintaa ei voi tarkistaa Tilastokeskuksesta, vain keskiarvoja (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).
  • Kaupallisten palveluiden kattavuus ja päivitysnopeus vaihtelevat.

Hyödyt painavat haittoja enemmän, kun käytät useita lähteitä rinnakkain.

Näin tarkistat toteutuneet hinnat ennen tarjousta – 5 askelta

  1. Määritä hakualue: Valitse postinumero tai kaupunginosa, jossa kohde sijaitsee. Tarkka rajaus parantaa vertailua (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö).
  2. Hae toteutuneita kauppoja: Käytä Asuntojen.hintatiedot.fi-palvelua ja rajaa hakua asuntotyypillä, huoneluvulla ja pinta-alalla (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö).
  3. Vertaa Tilastokeskuksen keskiarvoihin: Tarkista, millä hintatasolla vastaavat asunnot liikkuvat koko maassa ja omalla alueellasi (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).
  4. Selvitä myyntiaika: Pyydä välittäjältä tieto asunnon myyntiajasta – pitkä myyntiaika kertoo neuvotteluvarasta.
  5. Tee tarjous: Aseta tarjous toteutuneiden hintojen perusteella, älä pyyntihinnan mukaan. Perustele tarjous datalla (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).

Viisi askelta muodostavat systemaattisen tavan varmistaa oikea hinta.

Vahvistetut faktat ja epävarmat tekijät

Vahvistetut faktat

  • Tilastokeskus julkaisee osakeasuntojen hinnat kuukausittain (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).
  • Toteutuneet hinnat perustuvat kaupparekisteritietoihin (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö).
  • Helsingin neliöhinnat ylittävät maan keskiarvon (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).

Mikä on epäselvää

  • Kauppamäärät laskevat hintojen laskiessa – suunta on selvä, mutta tarkka vauhti vaihtelee (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).
  • Milloin hintojen lasku pysähtyy – markkina voi kääntyä nopeastikin.
  • Miten korkotaso vaikuttaa tinkimisprosentteihin – korkojen lasku voi lisätä kysyntää.
  • Miten Asuntojen.hintatiedot.fi-palvelun puuttuvat vuoden 2026 tiedot vaikuttavat hintatietojen kattavuuteen.

Epävarmat tekijät korostavat useiden lähteiden käytön tärkeyttä.

Lisälähteet

asuntojenhinnat.fi, sttinfo.fi, asuntojenmyynti.fi, kiinteistomaailma.fi, etuovi.com

Tilastokeskuksen lisäksi myös toteutuneet asuntojen hinnat Suomessa -artikkeli tarjoaa kattavat tiedot virallisista lähteistä.

Ala missa naita

Usein kysytyt kysymykset

Mistä löydän asunnon toteutuneen hinnan ilmaiseksi?

Ilmaiseksi tiedot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta (stat.fi) ja Ympäristöministeriön Asuntojen.hintatiedot.fi-palvelusta (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö).

Miten toteutuneet hinnat eroavat pyyntihinnoista?

Pyyntihinta on myyjän toivelista, toteutunut hinta on oikea kauppahinta. Ero on tyypillisesti 5–10 prosenttia (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).

Voinko nähdä asunnon hintahistorian?

Kyllä – Asuntojen.hintatiedot.fi-palvelusta näet yksittäisten asuntojen kauppahinnat viimeisen 12 kuukauden ajalta (Asuntojen hintatiedot / Ympäristöministeriö).

Mikä on neliöhinnan vaihteluväli eri kaupungeissa?

Helsingissä neliöhinta on noin 4 795 €, pääkaupunkiseudulla 4 259 € ja muualla Suomessa 1 692 € (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).

Kuinka usein Tilastokeskus päivittää hintatiedot?

Tilastokeskus julkaisee osakeasuntojen hinnat kuukausittain ja neljännesvuosittain (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).

Miten myyntiaika vaikuttaa toteutuneeseen hintaan?

Pitkä myyntiaika laskee tyypillisesti hintaa – yli kuusi kuukautta myynnissä ollut asunto antaa usein 10–15 prosentin neuvotteluvaran (Tilastokeskus (tilastoviranomainen)).

Kysymykset ja vastaukset tiivistävät oleellisimman tiedon ostajalle.

Lopuksi

Toteutuneet hinnat eivät ole vain tilastojen lukemista – ne ovat ase neuvottelupöydässä. Ostaja, joka käyttää dataa, säästää tuhansia euroja. Myyjä, joka hinnoittelee toteutuneiden tietojen mukaan, myy nopeammin ja vähemmällä tinkimisellä. Suomalaisella ostajalla on nyt kaksi ilmaista työkalua, Tilastokeskus ja Ympäristöministeriön palvelu, mutta vuoden 2026 tietojen puuttuminen pakottaa tukeutumaan kahteen lähteeseen samanaikaisesti. Jommallekummalle markkinatoimijalle valinta on selvä: käytä dataa, tai maksat toisten datan käytön hinnan.